Retinoli ei ole ihmeaine – mitä retinoideista oikeasti tiedetään?

Retinolista puhutaan ihonhoidossa kahdella vastakkaisella tavalla. Toisessa ääripäässä se esitetään lähes välttämättömänä nuorekkaan ihon salaisuutena. Toisessa sitä pidetään tarpeettoman voimakkaana aineena, joka vain kuivattaa ja ärsyttää ihoa.

Totuus on kiinnostavampi. Retinoidit kuuluvat niihin harvoihin ihonhoidon ainesosaryhmiin, joiden vaikutuksista akneen ja auringon vanhentamaan ihoon on paljon tutkimusta. Samalla sana retinoidi kattaa useita hyvin erilaisia aineita. Kosmeettinen retinoli, reseptillä käytettävä tretinoiini ja aknelääke adapaleeni eivät ole keskenään vaihdettavia nimiä samalle tuotteelle.

Mitä retinoidi tarkoittaa?

Retinoidit ovat A-vitamiiniin liittyvien yhdisteiden ryhmä. Ihonhoidossa vastaan tulevat tavallisimmin seuraavat nimet:

  • Retinoli on kosmetiikassa käytetty A-vitamiinin muoto. Ihon täytyy muuntaa se usean vaiheen kautta aktiiviseksi retinoiinihapoksi.
  • Retinal eli retinaldehydi on retinolia lähempänä aktiivista muotoa, mutta sitäkin käytetään yleensä kosmeettisissa tuotteissa.
  • Tretinoiini on retinoiinihappoa eli valmiiksi aktiivinen lääkeaine. Sitä käytetään reseptivalmisteissa.
  • Adapaleeni on synteettinen retinoidi, jota käytetään ennen kaikkea aknen hoidossa.

Tämä erottelu on tärkeä. Tutkimustulos yhdestä retinoidista ei automaattisesti todista, että jokainen retinoliseerumi toimii yhtä tehokkaasti. Myös tuotteen koostumus, säilyvyys, pitoisuus ja käyttötapa vaikuttavat lopputulokseen.

Mihin retinoideista on oikeasti näyttöä?

Akne

Paikalliset retinoidilääkkeet ovat vakiintunut osa aknen hoitoa. Ne vaikuttavat ihosolujen uusiutumiseen ja ehkäisevät huokosten tukkeutumista. Erityisen hyödyllisiä ne ovat musta- ja valkopäiden hoidossa, ja niitä käytetään myös ylläpitohoitona aknen rauhoituttua.

Tämä ei tarkoita, että mikä tahansa retinolikosmetiikka korvaisi lääkärin määräämän aknehoidon. Tulehtunut, arpeuttava tai pitkään jatkuva akne kannattaa arvioida terveydenhuollossa.

Auringon aiheuttamat ikääntymismuutokset

Tretinoiinista on vahvinta tutkimusnäyttöä juonteiden, karheuden ja epätasaisen pigmentin hoidossa. Muutokset syntyvät hitaasti: kyse ei ole muutaman illan pikakirkastuksesta vaan kuukausien säännöllisestä käytöstä.

Retinolillakin on tutkimuksissa havaittu hyödyllisiä vaikutuksia, mutta kosmetiikkatuotteiden keskinäinen vertailu on vaikeampaa. Kaksi tuotetta, joiden pakkauksessa lukee sama retinolipitoisuus, voivat käyttäytyä iholla eri tavalla. Tehokkuutta ei siksi voi päätellä pelkästä prosenttiluvusta.

Missä retinoidi-innostus menee liian pitkälle?

Verkossa retinoideja perustellaan usein näyttävillä ennen–jälkeen-kuvilla ja yksittäisten käyttäjien kokemuksilla. Ne voivat olla kiinnostavia, mutta ne eivät yksin kerro, mikä muutoksen aiheutti. Samalla henkilöllä ovat voineet muuttua aurinkosuojan käyttö, muu ihonhoito, valaistus, kamera, hormonit tai elämäntavat.

Toinen ongelma on koko retinoidiryhmän niputtaminen yhdeksi aineeksi. Väite ”retinoidit toimivat” voi olla yleisellä tasolla tosi, mutta käytännön päätös tehdään aina tietystä valmisteesta, vahvuudesta ja käyttötarkoituksesta.

Myös ajatus siitä, että voimakkaampi on aina parempi, on harhaanjohtava. Tehokas tuote, jota iho ei siedä ja jonka käyttö loppuu kahdessa viikossa, voi olla huonompi valinta kuin miedompi tuote, jota pystyy käyttämään johdonmukaisesti.

Ärsytys ei ole tavoiteltava merkki tehosta

Retinoidien tavallisimpia haittoja ovat kuivuus, punoitus, kirvely ja hilseily. Oireita esiintyy etenkin käytön alussa tai silloin, kun tuotetta käytetään liian usein. Lievä totutteluvaihe on mahdollinen, mutta voimakas ihon rikkoutuminen ei tarkoita, että tuote toimisi erityisen hyvin.

Jos iho kirvelee jatkuvasti, on selvästi tulehtunut tai oireilu pahenee, käyttö kannattaa keskeyttää ja tarvittaessa kysyä neuvoa ammattilaiselta.

Miten retinolin voi aloittaa maltillisesti?

Seuraavat periaatteet sopivat yleiseksi lähtökohdaksi kosmeettiselle retinolituotteelle. Lääkevalmisteissa noudatetaan aina lääkärin ja pakkausselosteen ohjeita.

  • Aloita yhdestä tuotteesta. Älä ota samalla viikolla käyttöön retinolia, vahvoja happoja ja uusia kuorintoja.
  • Käytä aluksi harvoin. Yksi tai kaksi iltaa viikossa voi olla herkälle iholle järkevämpi alku kuin päivittäinen käyttö.
  • Levitä pieni määrä kuivalle iholle. Suurempi annos lisää yleensä ärsytystä enemmän kuin hyötyä.
  • Tue ihon suojakerrosta. Hellävarainen puhdistus ja yksinkertainen kosteusvoide helpottavat usein totuttelua.
  • Lisää käyttöä hitaasti. Tiheyttä voi kasvattaa vasta, kun iho sietää nykyisen rytmin.
  • Käytä päivisin aurinkosuojaa. UV-säteily on keskeinen ihon ennenaikaisen vanhenemisen aiheuttaja. Ikääntymismuutoksia hoitava rutiini ilman aurinkosuojaa työskentelee itseään vastaan.

Retinoidia ei tarvitse yhdistää kymmenvaiheiseen rutiiniin. Monelle toimiva kokonaisuus on iltaisin hellävarainen puhdistus, retinolituote ja kosteusvoide sekä aamuisin aurinkosuoja.

Kenelle retinoidi ei sovi omin päin kokeiltavaksi?

Retinoideja ei pidä käyttää raskauden aikana, ja niitä tulee välttää myös raskautta suunniteltaessa. Tämä koskee erityisen ehdottomasti suun kautta käytettäviä retinoidilääkkeitä, mutta eurooppalainen varovaisuusohje ulottuu myös iholle levitettäviin retinoideihin.

Ammattilaisen arviosta on hyötyä myös silloin, kun iholla on aktiivinen ekseema, voimakas rosacea, rikkoutunut suojakerros, vaikea akne tai käytössä muita ihoa ärsyttäviä lääkehoitoja.

Johtopäätös: ei ihmeaine, mutta poikkeuksellisen hyvin tutkittu ainesosaryhmä

Retinolia ei tarvitse käyttää siksi, että sosiaalinen media tai kosmetiikkamainos sanoo niin. Retinoideilla on silti enemmän uskottavaa tutkimusta taustallaan kuin monilla trendikkäillä aktiiviaineilla.

Hyvä päätös ei ole ”retinoidit kyllä vai ei”, vaan sopiiko tietty tuote tietylle iholle ja tavoitteelle. Realistinen tavoite on hitaasti paraneva iho ilman jatkuvaa tulehdusta – ei mahdollisimman voimakas reaktio mahdollisimman nopeasti.

Artikkeli tarjoaa yleistä tietoa ihonhoidosta eikä korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen yksilöllistä arviota.

Lähteitä ja lisälukemista